Kuulemisen vaikeus ja ihanuus

Nyt on taas se aika, kun on käynnissä kuuleminen vesienhoidosta. Siinä on kaksi kohtuullisen vaikeaa asiaa yhdessä: kuuleminen ja vesienhoito.

Vesienhoito on hallinnon käyttämä termi, jolla tarkoitetaan kaikkea mikä liittyy järvien, jokien, merien ja pohjavesien tilan parantamiseen. Se tarkoittaa myös EU-direktiiviin perustuvaa ja säännöllisin väliajoin päivitettävää vesienhoitosuunnitelmaa. Nyt tehdään tuota päivitystä ja siihen liittyen kuka tahansa voi kertoa mielipiteensä vesienhoidon keskeisisistä kysymyksistä 9.7. asti.

Kysymys kuuluu mihin vesien tilan parantamisessa pitäisi seuraavaksi panostaa.  Onko tärkeää maatalouden toimenpiteet, jätevesihaittojen ehkäisy tai kenties ilmastonmuutokseen varautuminen? Ainakin itselleni näin vesiasioiden maallikkona tähän vastaaminen menee yli hilseen, mutta oman näkemyksensä voi myös kertoa myös ihan siitä omasta lähivedestä ja kotirannasta. Mitä pitäisi tehdä, että tilanne olisi parempi?

Mitä pitäisi tehdä, että tilanne olisi parempi?

Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella – johon Uusimaa kuuluu – ehdotus keskeisiksi vesienhoidon kysymyksiksi on lähes 100 sivua tiukkaa tekstiä. Mutta yllättäen mielenkiintoista ja jopa melko kansantajuista luettavaa sellaiselle, joka haluaa tietoa siitä, minkälaisessa jamassa vetemme nyt ovat ja mihin on aikomus satsata tulevaisuudessa. Ei siis kannata antaa sivumäärän heti uuvuttaa, vaan tutustua valittuihin paloihin. Pitäisikö mielestäsi jotakin asiaa painottaa vielä lisää ja onko asiat tuotu esille riittävän hyvin? Mielipiteensä voi myös kertoa, vaikka ei olisi kuulemisaineistoon perehtynyt.

Entä sitten kuuleminen, joka sanana muistuttaa enemmän menneistä vuosikymmenistä kuin digiajan vuorovaikutusta. Varsinkin kansalaiskuuleminen saa karvat nousemaan. Aivan kuin ylhäältä norsunluutornin ikkuna hetkeksi avattaisiin auki, jos joku sieltä alhaalta sattuisi jotain huutamaan.

Kuuleminen tarkoittaa, että kuullaan ja ehkä vielä kuunnellaan, mutta se ei lupaa, että kukaan vastaa suoraan. Ja näin se valitettavasti käytännössä usein onkin: viranomainen kerää mielipiteitä ja näkemyksiä, kokoaa ne yhteen ja ottaa palautteen huomioon työssään. Mutta on turha odottaa, että jokaiseen yksittäiseen palautteeseen vastattaisiin. Ei ole inhimillisesti mahdollista, että yksi tai kaksi vesienhoitoa koordinoivaa virkamiestä voisi erikseen vastata kymmenille tai sadoille palautteen antajille.

Vaikka suoraa vastausta et saisikaan, niin vesienhoidon asiantuntijat kyllä käyvät huolellisesti läpi kaiken palautteen. Jälkikäteen on vaikea osoittaa, onko yksittäisellä mielipiteellä ollut vaikutusta, mutta kun riittävän moni esittää saman huolen tai ehdotuksen, niin asia tulee mukaan suunnitelmiin ja lopulta myös käytännön toimenpiteisiin. Palautteen antajan kannalta tämä on tietysti toivottu lopputulos, vaikka itse kuuleminen voi jättää olon, ettei kukaan vastaa. Siksi meidän tulisi tehdä vielä näkyvämmäksi se, että mielipiteillä on väliä. Ja muulloinkin kuin lakisääteisten kuulemisten aikana.

Vaikka kaikki ehdotukset eivät muutu konkreettisiksi toimenpiteiksi, niin kaikki mielipiteet huomioidaan

Digitalisaatio ei ole autuaaksi tekevä, mutta kunnon palautekanavat auttavat kyllä. Esimerkiksi valtakunnallinen www.lausuntopalvelu.fi on hyvä, mutta se on lähinnä suunnattu niille, joille lausuminen on jo melko ammattimaista. Onneksi nyt käynnissä olevaan kuulemista varten on myös tehty ihan oma verkkokysely, joka tarjoaa valmiita vastausvaihtoehtoja ja tilaa avoimille vastauksille. Ja nyt mainoslause: verkkokyselyyn vastaamiseen menee arviolta vain vartti!

Mutta kukaan ei ole vielä kehittänyt palautteen antajalle tarkoitettua sovellusta, johon tulisi täppä, kun virkamies on lausunnon tai mielipiteen lukenut ja toinen täppä kun kannanottoon on reagoitu. Vaikka kaikki ehdotukset eivät muutu konkreettisiksi toimenpiteiksi, niin kaikki mielipiteet huomioidaan ja sovellus voisi lähettää siitä tiedon palautteen lähettäjälle.

Palataanpa vielä nykyhetkeen. Jos siis et ole jo uppoutunut kesämökin rantalaiturilla vuosisadan romaaniin, niin ota vielä hetkeksi läppäri käteen ja lähetä meille vesipostia. Olemme kuulolla!

Vesienhoidon kuuleminen on auki 9.7.2018 asti osoitteessa  www.ymparisto.fi/vaikutavesiin

Reetta Harmaja

reetta_harmaja

Kirjoittaja työskentelee Uudenmaan ELY-keskuksen viestinnässä