Kesätyöhaku vuosimallia 2018 tuotti harjoittelupaikan Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Julkinen sektori ei ole kovin tavallinen kesätyövaihtoehto kauppatieteiden opiskelijoille, sillä Ekonomiliiton mukaan vain noin 10 % alan opiskelijoista työskenteli kesällä 2017 julkisella työnantajalla.
Pääaineessani tarkastellaan pääasiassa organisaatioiden toimitusketjuja, eli yksinkertaistetusti sitä kuinka organisaation tarjooma muunnetaan raaka-aineesta tai muusta alkupisteestä hyödykkeeksi loppukäyttäjälle. Yksi toimitusketjun osa-alue on logistiikka, jonka tehokkuuden kannalta on olennaista hyväkuntoinen infrastruktuuri eli esimerkiksi lentokentät, rautatiet, tiet ja vesiväylät.
ELY-keskuksessa on ollut mielenkiintoista havainnoida infrastruktuurin rakentamista ja ylläpitoa. Työ on myös tukenut opintojani ja työntekijänä kehittymistä. Esimerkiksi olen saanut kokemusta toiminnanohjausjärjestelmän hallinnasta, mitä odotetaan pääaineeni opiskelijoilta usein.
Suomi on Singaporen jälkeen maailman toiseksi kyvykkäin hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa kilpailuedun ja hyvinvoinnin saavuttamisessa
Y-sukupolven edustajana ja diginatiivina olen kiinnostunut teknologian hyödyntämisestä. Lohkoketjuteknologia, robotiikka ja tekoäly mainitaan säännöllisesti tulevaisuuden mullistuksina. Maailman talousfoorumin mukaan Suomi on Singaporen jälkeen maailman toiseksi kyvykkäin hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa kilpailuedun ja hyvinvoinnin saavuttamisessa, ja Uudenmaan ELY-keskuksen strategiassakin mainitaan digitalisaatiolla tavoiteltavan uusia toimintamahdollisuuksia. Mutta miten tämä näkyy tienpidon arjessa?
Tällä hetkellä tienpidon rahoitus on niin niukkaa, että lähes kaikki raha käytetään välttämättömiin kunnossa- ja ylläpitotoimenpiteisiin. Uudenmaan ELY-keskuksen vuoden 2018 parantamisinvestointirahoitus ei myöskään varsinaisesti kannusta kokeilukulttuuriin. Kauppatieteilijänä kuitenkin uskon, että suuret innovaatiot syntyvät jatkossakin markkinoilla, joten tilanne ei välttämättä ole niin paha kuin miltä saattaa kuulostaa.
Valtion olisi sen sijaan luonnollisen monopolin haltijana pidettävä tieverkko kunnossa, jotta markkinoiden toiminnan edellytykset pysyisivät hyvinä. Tähän tehtävään parlamentaarisen työryhmän esittämä noin 300 miljoonan euron vuotuinen lisärahoitus perusväylänpitoon ja uuteen maantielakiin sisältyvä valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen olisivat arvokkaita apuvälineitä. Maailmanpankin Logistics Performance Indexissä Suomen sijoitus infrastruktuuri-kategoriassa vuonna 2018 oli 11. Sijoitus on melko hyvä, mutta monet perinteisistä länsieurooppalaisista verrokkimaista ovat Suomen yläpuolella. Tilanteen ei siis ainakaan soisi huonontuvan.
Muutoksen aikaansaanti ja lainsäädännön toimeenpano edellyttävät paljon työtä ja luovia ratkaisuja alemmilla hallintotasoilla
Julkisen sektorin työssä konkretisoituu, miten veroeuroilla tuotetaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. En minä ainakaan ennen ELY-keskukseen tuloani ollut tietoinen kaikista niistä vaiheista, joita esimerkiksi huonokuntoisen tien kunnostaminen vaatii.
Julkista keskustelua seuratessa saa helposti harhakuvan, että uusi lainsäädäntö on yhtä kuin muutos yhteiskunnassa. Todellisuudessa muutoksen aikaansaanti ja lainsäädännön toimeenpano edellyttävät paljon työtä ja luovia ratkaisuja alemmilla hallintotasoilla. Kritisoimme hallintokoneistoa kovasanaisestikin, osin aiheesta, mutta osin myös hallinnon monimutkaisuutta ymmärtämättä ja virkamiesten osaamista ja työpanosta arvostamatta. Vuoden 1977 Tähtien sodassa kenraali Cassio Taggekin sen sanoi: ”But that’s impossible. How will the Emperor maintain control without the bureucracy?”
Pyry Naukkarinen
Kirjoittaja on harjoittelijana Uudenmaan ELY-keskuksessa
Virkamiehen näkökulma 