Inframallinnus on kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Työmaalla koneohjausmallit ovat arkipäivää ja suunnittelussa malleja hyödynnetään mm. suunnitelman eri osien yhteensovituksessa. Detaljisuunnittelun lopputuotteena laadittavat toteutusmallit siirtyvät työmaalle tuotantoa varten ja tavoitetilanteessa paperimappien määrä vähenee oleellisesti. Taitorakennepuolella paperitonta suunnittelu- ja rakentamisprosessia on harjoiteltu ainakin palkitun Isoisänsillan toteutuksessa.
Alalla visioidaan mallinnuksen tuovan häviöttömän tiedonkulun hankevaiheesta toiseen, aina kunnossapitoon asti. Vaatimuksia inframallien sisällölle ja laadulle on luonut rakennusalan yhteistyöfoorumi, BuldingSMART Finland. Yhteistyön tuloksena alalle on muodostettu mallinnusvaatimukset, -nimikkeistö ja avoin tiedonsiirtoformaatti.
Mallipohjainen suunnitelma
Virtuaalimalleja on hyödynnetty vuoropuhelussa jo kauan ja olemme tottuneet näkemään kauniisti visualisoituja maisemaupotuksia. Mallipohjainen suunnitelma ei kuitenkaan ole kaunisteltu, vaan se on joukko osamalleja, joista koottu yhdistelmämalli on usein ulkoasultaan totuttua karumpi. Myös suunnitteluvaihe vaikuttaa paljon siihen, kuinka tarkkaan eri inframallin osat on sovitettu yhteen ja kuinka yhtenäiseltä lopputulos näyttää.
Yhdistelmämalli (kesk.) on esitystavaltaan virtuaalimallia karumpi. Oikealla toteutunut alikulkukäytävä. Kuva: Uudenmaan ELY-keskus.
Mallipohjaisen hankkeen keskusteluissa vilisee paljon terminologiaa: inframodel, ifc, yiv, finbim, bsf, infraBIM, im3 vai 4, landxml, suunnitelma-, toteutus- vai koneohjausmalli, malliloki, aineistoselostus, jne. Mitä milloinkin pitää hankkia ja osaanko käyttää oikeaa termiä?
Ja miltä se inframalli näyttää? Mallien katselu edellyttää yleensä ohjelmia, joita ei virkamiehen vakioidusta työasemasta löydy. Ja jos katseluohjelman onnistuu asennuttamaan, jumiutuu malleja avatessa näyttöön se sininen donitsi…
Suunnitteluyksikön inframalliloikka
Mallipohjaisten suunnitelmien hankinnan nykytilaa on tutkittu opinnäytetyönä vuoden 2018 ajan L-vastuualueen suunnitteluyksikössä. Työn aikana käytiin keskusteluja mallipohjaisesta suunnitelmasta ja paneuduttiin mallinnusvaatimuksiin ja -termistöön. Lisäksi on tutustuttu yhdistelmämallien käyttöön ja todettu joidenkin pyörivän ihan perustyöasemillakin (kiitos ohjelmistokehitykselle!). Ymmärrys on lisääntynyt siitä, että mallipohjainen toiminta ei ole pelkkiä kolmiulotteisia malleja, vaan ennen kaikkea tiedon hallintaa yhteisesti sovitulla tavalla. Kokemuksia mallipohjaisista hankkeista kaivataan kovasti lisää, jotta opittua voidaan hyödyntää myös todellisessa hanketyöskentelyssä.
Katse tulevaisuuteen
Keskusteluissa on ollut esillä myös ”perinteisen” esitystavan ylivoimaisuus tietynlaisten asioiden esittämisessä. Mallien käsittelyyn tarkoitettujen katseluohjelmien työkaluissa on vielä paljon parannettavaa ennen kuin niillä voi tarkastella suunnitelman toiminnallista laatua: varmistaa tien suuntauksen ja näkemien ohjearvojen toteutumista tai kuivatuksen toimivuutta.
Kehitys etenee askel kerrallaan ja ennen täysin mallimuotoista suunnitelmaa käyttöön vakioituu toivottavasti digitaalinen suunnitelma, joka sisältää vielä perinteisempiä tasokuvissa esitettyjä elementtejäkin. Myös tiedon jakamiseen ja siirtymiseen eri järjestelmien välillä tulee panostaa, jolloin tavoite häviöttömästä tiedonkulusta on askelta lähempänä. Infraomistajan rooli tiedon välittäjänä on merkittävä ja tilaajan valmiuksia ja työkaluja digitaalisen aineiston hallinnoinnissa tulee kehittää ja pitää yllä.
Väylähallinnossa on käynnissä useita digitalisaatiohankkeita, joista ns. Velhoallianssi tulee toivottavasti tarjoamaan meille lähivuosina työkalun digitaalisen väyläomaisuuden hallintaan. Tiesuunnitelman tietomallipohjaisen käsittelyn pilottihankkeessa puolestaan kerätään kokemuksia tiehankkeen hallinnollisesta käsittelystä mallimuotoisen aineiston pohjalta.
Anna Elf
Kirjoittaja työskentelee L-vastuualueen suunnitteluyksikössä projektipäällikkönä ja on laatinut päiväkirjamuotoisen opinnäytetyönsä ”Inframallinnus tienpidon suunnittelussa – Tilaajaorganisaation rooli, Uudenmaan ELY-keskus, L/SY” perustuen havaintoihinsa yksikön toiminnassa talven 2018 aikana.
Virkamiehen näkökulma 