Myös julkinen sektori on viime vuosina herännyt kehittämään palveluitaan asiakaslähtöisemmiksi palvelumuotoilua ja sen periaatteita monipuolisesti hyödyntäen. Kerromme tässä, miten sovelsimme palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä yrittäjäkoulutusten kehittämisessä.
Työvoimakoulutuksien yhteiskehittäminen vahvistaa sidosryhmien osallisuutta
Uudellamaalla on vuoden 2019 lopussa päättymässä pitkät sopimuskaudet yrittäjäkoulutuksia tuottavien kouluttajien kanssa. Koimme tärkeäksi saada koulutuksesta palautetta ja ideoita sen jatkokehittämistä varten. Mikä koulutuksissa on ollut hyvää ja missä olisi vielä kehitettävää? Koulutukseen osallistuvien työnhakijoiden lisäksi halusimme kuulla kouluttajien sekä TE-toimiston asiantuntijoiden ajatuksia.
Työvoimakoulutuksia eivät kehitä vain virkamiehet, vaan palvelun kehittämisessä on tärkeää olla mukana myös palvelun käyttäjät, palveluntuottajat ja muut ihmiset, jotka palveluun liittyvät. Palveluiden yhteiskehittäminen vahvistaa sidosryhmien osallisuutta ja kokemusta siitä, että kaikki palvelun kanssa tekemisissä olevat voivat vaikuttaa palveluiden rakentumiseen.
Palvelumuotoilu ajattelutapana ja menetelmänä
Yrittäjäkoulutusten kehittäminen muotoilun menetelmiä hyödyntäen tuntui luonnolliselta valinnalta, sillä palvelumuotoilu ajattelumallina korostaa kiinnostusta ihmisiin ja heidän näkemyksiinsä. Palvelumuotoilu tarjoaa lukuisia menetelmiä, joilla palvelua käyttävien tai siihen liittyvien ihmisten näkemys saadaan kuultua. Tavoitteenamme oli kerätä eri sidosryhmien näkemyksiä yrittäjäkoulutuksista ja muodostaa niiden pohjalta yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan yrittäjäkoulutuksia tulisi kehittää.
Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!
Suunnittelimme yhteiskehittämistilaisuuden hyvin etukäteen. Meillä oli tilaisuudelle selkeä tavoite ja rakensimme yhdessä tavoitetta tukevat menetelmät. Osaamisemme yhteiskehittämistilaisuuden järjestämisessä tukivat hienosti toisiaan, sillä toisella meistä oli osaamista yrittäjäkoulutusten hankinnoista ja toisella palvelumuotoilusta.
Yhteiskehittämistilaisuuden sisältö ja kulku
Yhteiskehittämistilaisuuden aluksi osallistujat pohtivat pienryhmissä yrittäjäkoulutuksiin liittyviä tarpeita. Käsittelimme sitä, miten nykyiset yrittäjäkoulutukset vastaavat näihin tarpeisiin. Tilaisuuden lopuksi osallistujat ideoivat unelmiensa yrittäjäkoulutuksen, joka rakentuisi tarvelähtöisesti eli vastaisi asiakkaiden todellisiin tarpeisiin.
Halusimme luoda tilaisuuteen sallivan ja turvallisen ilmapiiri, jossa voi rohkeasti sanoa omia mietteitään. Pidimme fasilitoijina huolen siitä, että työskentely eteni jouhevasti ja joustavasti. Päällimmäinen tunne oli kiitollisuus mukavasta työpajasta ja suuresta määrästä lisäymmärrystä.
Työvoimakoulutusten kehittäminen on jatkuvaa työtä
Yhteiskehittämistilaisuuden jälkeen analysoimme tuloksia ja rakensimme niiden perustella ratkaisuehdotuksen uudeksi yrittäjäkoulutusmalliksi. Täydensimme mallia työvoimakoulutuksista kerättävien opiskelijapalautteiden vastauksilla ja pyysimme julkisella tietopyynnöllä siihen myös muiden kouluttajien näkemyksiä. Tietopyynnöstä saadut palautteet antoivat lisää arvokkaita näkemyksiä ja ideoita yrittäjäkoulutusmalliin.
Yrittäjäkoulutukset kilpailutettiin touko-kesäkuussa 2019 ja uudet palveluntuottajat pääsevät aloittamaan vuoden 2020 alussa. Tavoitteenamme on, että yhteiskehittäminen jatkuu edelleen. Hyvin toimivat työvoimapalvelut ovat yhteinen ponnistus!
Paula Tervo (kuvassa oikealla) hankkii ELY-keskuksessa yrittäjäkoulutuksia
Petra Leino (kuvassa vasemmalla) toimii KEHA-keskuksessa palvelumuotoilijana
Virkamiehen näkökulma 