Poikkeuksellisen pitkään jatkuneet leudot kelit näkyvät Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä päällystetyn tieverkon että sorateiden ongelmina. Päällysteet reikiintyvät sulavan ja jäätyvän veden sekä liikenteen yhteisvaikutuksesta. Vaurioiden paikkaaminen talviaikaan on hankalaa varsinkin vilkkaimmilla teillä, joilla samoja vaurioita ollaan paikattu pahimmillaan päivittäin. Vilkkaimmin liikennöidyllä kehä I:llä ollaan jouduttu kaivamaan esiin jopa asfaltinlevittimet ja jyrät talviteloiltaan. Vuorokausiliikenteen yltäessä jopa 100 000 ajoneuvoon vaurioituminen on nopeaa.
Reikiintyminen kertoo päällysteen kestoiän olevan tiensä päässä. Päällysteen ikääntyessä sen sideaineena käytettävän bitumi haurastuu ja sen tartuntakyky kiviainekseen heikkenee. Näin reikiintyminen pääsee alkuun. Päällysteiden uusimisväli on kasvanut viime vuosina rahoituksen puutteellisuudesta johtuen. Siksi yhä useamman tienpätkän päällyste on jäänyt uusimatta ajallaan ja paikkaamisen kierre alkanut.
Tänä vuonna päällysterahoitukseen saadaan selvä korotus ja moni pitkään vuoroaan odottanut päällystyskohde saadaan toteutukseen. Hankalimmilla kohteilla on kuitenkin laajoja rakenteellisia vaurioita, joiden korjaaminen on kallista ja vaatii erillissuunnittelua. Esimerkkinä tällaisesta on maantie 11689 Sipoon Söderkullan ja Nikkilän välillä, missä on paikallisesti jouduttu laskemaan nopeusrajoitustakin vaurioista johtuen ja huonosta kunnosta kärsii yli 4 000 ohittavaa ajoneuvoa päivässä. Tämän kohteen suunnitelmat laaditaan tänä vuonna, jotta töihin päästään lähivuosina. Sillä välin joudutaan edelleen turvautumaan täsmäkorjauksiin.
Vähäliikenteisellä päällystetyllä tiestöllä vaurioiden värittämät pinnat ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Tämän vuoden korotetullakin rahoitustasolla kuntoa pidettään niillä yllä pääosin paikkaamalla ja tekemällä hieman laajempia täsmäkorjauksia. Sorateiden kunto on ollut hetkittäin erityisen paha ja kelirikosta on varoitettu tammikuussakin koko soratieverkolla, mikä on hyvin poikkeuksellista. Sorastukseen varatuista murskemääristä ollaan jouduttu käyttämään merkittävä osa jo talvikaudella.
Ilmastonmuutoksen myötä sademäärien on ennustettu kasvavan ja jatkossa on entistäkin tärkeämpää pitää huolta maanteiden kuivatusjärjestelmien, ojien, rumpujen ja kaivojen toimivuudesta. Tiellä tai ojassa makaava vesi on ongelma liikenneturvallisuusmielessä ja rappeuttaa tietä ennenaikaisesti. Kuivatuksen parantamistyötä tehdään elyssä nyt aiempaa määrätietoisemmin erillisen urakan kautta.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus vastaa tienpidosta ja liikennejärjestelmän kehittämisestä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella sekä eteläisen hankinta-alueen (Kaakkois-Suomen, Uudenmaan ja Hämeen ELY-keskusten alueet) teiden rakenteen parantamiskohteiden, alueellisten investointien, sillankorjausten, päällystystöiden, tiemerkintöjen ja sähköteknisten laitteiden ylläpidon hankinnasta sekä teiden hoitourakoiden valvonnasta.
Virkamiehen näkökulma 