Julkisia hankintoja tehdään vuosittain n. 47 miljardilla eurolla. Viime aikoina keskusteluun ovat vahvasti nousseet vaikuttavuus- ja tulosperusteiset hankinnat. Erilaiset SIB-mallit ovat tulleet mukaan työllisyydenhoitoon ja sosiaalipalveluihin, TEMin alaisuuteen on perustettu Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus ja joidenkin lisämäärärahojen myöntämisen ehtona on ollut tulosperusteisena toteutuva hankinta. Julkisia hankintoja ohjataan kohti tulosperusteista toteutustapaa.
ELY-alueet ovat tarttuneet vaihtelevalla innokkuudella tulosperusteisten hankintojen tekemiseen. Uudellamaalla ensimmäiset tulosperusteiset pilotit toteutettiin viitisen vuotta sitten, ja tulosperusteisuus on vakiintunut sittemmin valmennuspalveluiden palkkiomalleihin. Tällä hetkellä lähes kaikki Uudenmaan ELYn hankkimat valmennuspalvelut ostetaan osittain tulosperusteisina, ja palveluntuottajien saamat tulospalkkiot kattavat kokonaispalkkiosta keskimäärin n. 30–50 %, hieman tulosperusteisuuden painottamisesta riippuen. Uudenmaan ELY ei osta tällä hetkellä puhtaasti tulosperusteisia palveluja. Olemme kokemuksen kautta oppineet, että pelkällä tulosperusteisuudella ei saada riittävän kattavaa palvelua heikommassa työmarkkina-asemassa oleville asiakkaille. Palveluntuottajat vaikuttavat ymmärrettävästi keskittävän toimintansa henkilöihin, joista he kokevat saavansa helpoimmin tulospalkkion, jos asiakkaan kanssa käytetyistä työtunneista ei makseta.
Tulosperusteisuutta toivotaan, mutta vähemmän on keskusteltu siitä, saavutetaanko tulosperusteisilla hankinnoilla enemmän tuloksia. Toistaiseksi on olemassa hyvin vähän Suomessa tehtyä tutkimusta siitä, onko tulosperusteinen palvelujen järjestäminen suoriteperusteista parempi tapa järjestää palveluja. Aiheesta on olemassa hyvin vähän tutkimusta myös työllisyydenhoidon kontekstissa. Owal Groupin vuonna 2017 tuottaman, ensimmäisiä tulosperusteisia pilotteja koskevan tutkimuksen mukaan työllistymistulos on ollut tarkastelujaksolla pääasiassa yhtä hyvä pilotteihin osallistuneilla asiakkailla kuin niillä, jotka eivät ole osallistuneet pilotteihin. Nuorten tulosperusteisia hankintoja koskenee raportin (Owal 2020) mukaan oli viitteitä siitä, että pilotit ovat olleet yhtä tuloksellisia tai mahdollisesti tuloksellisempia kuin vertailupalvelut.
Uudenmaan EYn tuottamat seurannat ostamistaan palveluista tarjoavat tuoretta ja kiinnostavaa dataa. Lähes kaikkiin Uudenmaan ELYn ostamiin valmennuspalveluihin on järjestetty seuranta, jossa verrataan palvelussa olevien asiakkaiden työllistymisiä verrattuna verrokkiryhmään. Verrokit vastaavat useilta taustamuuttujiltaan valmennuksiin osallistujia, erona on lähinnä se, että verrokit eivät osallistu valmennuspalveluun. Näiden seurantojen pohjalta voidaan sanoa, että osittain tulosperusteiset valmennuspalvelut tuottavat tuloksia osallistujilleen: valmennukseen osallistuvat työllistyvät, pääsevät opintoihin tai aloittavat työkokeilun lähes poikkeuksetta todennäköisemmin kuin ilman valmennusta olevat verrokit. Joissakin palveluissa ja tuloskategorioissa tuloksia saavutetaan moninkertaisesti enemmän.
Työhönvalmennus tuottaa tuloksia osallistujilleen. Aiempi työhönvalmennuksen hankinta oli jaettu eri asiakassegmenteille suunnattuihin palvelutuotteisiin (PT1, PT2 ja neuropsykiatrisista oireista kärsivien asiakkaiden PT3). Jokaisen työhönvalmennustuotteen asiakkaat saavuttivat enemmän tuloksia kuin verrokkiryhmä.
Voidaan siis sanoa, että Uudenmaan ELYn ostamissa valmennuksessa olevat asiakkaat saavuttavat enemmän tuloksia kuin ilman valmennusta olevat asiakkaat. Näiden seurantojen pohjalta ei voida kuitenkaan sanoa, johtuuko tämä palvelun tulosperusteisesta palkkiomallista, joka ohjaisi palveluntuottajia hakemaan sinnikkäämmin tulosta asiakkaan kanssa. Tulosperusteisuuden painottamisen ja tutkimuspohjan ohuuden vuoksi Uudenmaan ELY halusi tutkia tätä asiaa keväällä 2021 kilpailutetun työhönvalmennuksen puitteissa. Työhönvalmennus on henkilökohtaista palvelua, jossa asiakkaan polkua kohti työelämää lähdetään rakentamaan hänen yksilöllisistä lähtökohdistaan.
Työhönvalmennukseen rakennettiin Helsingin hankinta-alueelle vertailuasetelma, jossa toiselle palveluntuottajalle maksetaan vain suoriteperusteisesti ja toiselle palveluntuottajalle suorite- ja tulosperusteisesti. Suoriteperusteinen palveluntuottaja saa tuottamastaan työhönvalmennuksesta korkeampaa tuntihintaa kuin hybridimallin palveluntuottaja, jonka matalampaa tuntihintaa kompensoidaan mahdollisilla tulospalkkioilla. Asiakasohjaus työhönvalmennukseen käynnistyi kesäkuussa 2021.
Koska palvelu on ollut käynnissä vasta alle puoli vuotta, emme pysty vielä sanomaan, tuottaako tulosperusteinen palvelu asiakkaille enemmän tuloksia kuin suoriteperusteinen valmennus. Pelkästään tuntiperusteista maksua saava palveluntuottaja tuottaa asiakkailleen enemmän tunteja, mutta tämä vaikuttaa olevan kyseisen palveluntuottajan toimintamalli myös tulosperusteisena tuottamissaan palveluissa. Seuraamme palveluntuottajien tuloksellisuutta ja tuottamia tuntimääriä, ja käytämme kerryttämäämme tietoa tulevien hankintojen suunnittelussa.
Viime aikoina Keski-Suomen ELYssä on tehty kiinnostavaa kehittämistyötä laadullisesta vaikuttavuudesta palkitsemisessa Marke- ja Laava-hankkeiden puitteissa. Laadullinen vaikuttavuus on asiakkaassa tapahtuvaa, jollakin mittarilla havaittavaa muutosta niin, että asiakas kokee kehitystä esimerkiksi työkyvyssään tai työllistymisvalmiuksissaan. Uudenmaan ELY on sisällyttänyt osatyökykyisten työhönvalmennukseen elementin, jolla kerätään kokemuksia kahdesta laadullisesta mittarista, Työelämätutkasta ja Kykyviisarista. Asiakkailta kerätään vastaukset palvelun aluksi ja lopuksi, ja asiakasmuutosta seurataan vastausten perusteella. Saadun datan pohjalta analysoimme Uudenmaan ELYssä, otammeko jatkossa käyttöön palkkiomalleihin elementiksi asiakasmuutoksesta palkitsemisen, minkä asteinen muutos on realistista saavuttaa ja mihin palkkiotasot laadullisesta muutoksesta kannattaisi asettaa. Työ vaikutuksia tuottavien ja työllistymistä edistävien ostopalveluiden kehittämiseksi jatkuu.
Kirjoittaja Anna Päiviö työskentelee erikoissunnittelijana Uudenmaan ELY-keskuksen työllisyys ja kotoutuminen -yksikössä
Virkamiehen näkökulma 