Ammatinvaihdon ja jatkuvan opiskelun ja oppimisen hyöty on siinä, että jossain vaiheessa elämää urat ovat kuin lettinauha, joissa kokemukset ja koulutukset parhaimmillaan kiertyvät kauniisti toistensa ympärille. Olen päässyt seuraamaan ilmailualan nousuja ja kriisitilanteita aivan lähietäisyydeltä viidentoista vuoden ajan Finnairilla työskennellessäni sekä Aviation business -korkeakouluopintojen kautta. Valtion näkökulmasta olen seurannut työllisyyden ja työttömyyden kirjoa tilanteessa, jossa Covid-19 pandemian aiheuttama inhimillinen näkökulma on vaikuttanut monen elämään. Uudenmaan ELYn virkamiehenkin näkökulma koostuu näin monesta eri palasesta.
Ilmailuala on suhdanneherkkä ja viimeisten vuosikymmenien aikana lentoliikennettä on ravistellut Aasian kriisi 1998, 9/11 vuonna 2001, SARS vuonna 2003, maailmalaajuinen lama v. 2008–2009 ja viimeiseksi Covid-19, jonka vaikutukset alkoivat maaliskuussa 2020. YK:n alaisen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön, ICAOn taulukosta näkyy näiden kriisien vaikutukset vuoteen 2012 asti. Covid-19 erosi muista kriiseistä siinä, että matkustajaliikenne romahti lähes täysin, mutta rahtiliikenne kasvoi, koska huoltovarmuus oli taattava ja Suomeen tuotiin mm. suoja-asuja ja hengitysmaskeja Kiinasta.

Lähde: ICAO
Kun 9/11 ja SARS vähensivät matkustajien matkustusintoa, sopeuttamistoimia voitiin tehdä maltillisesti esim. lomautuksilla, määräaikaisten työsopimusten päättymisillä ja tiettyjen lentoreittien lopettamisilla tai lentovuorojen harventamisilla. Covid-19 ei antanut yrityksille aikaa, vaan tilanne oli ratkaistava lyhyessä ajassa. Jopa 90 % Finnairin matkustajalentoliikenteestä vähennettiin muutamassa viikossa. Eurocontrolin statistiikka näyttää tilaston koko Suomen osalta.

Lähde: Eurocontrol
Lentoliikenteen vähennyttyä keväällä 2020, alkoivat laajat lomautukset ilmailu- ja matkailualalla. Kun pandemia ei helpottanut, Finnair ilmoitti syksyllä 2020 irtisanovansa 600 työntekijää. Olin itse ollut tässä vaiheessa ensin lomautettuna Finnairin lentävän henkilökunnan esihenkilön tehtävästä ja aloittanut jo määräaikaisen työn TE-toimiston ilmailualan toimialatiimissä, jossa pääsin konkreettisesti tukemaan ilmailualan lomautettuja ja irtisanottuja työntekijöitä. Ilmailualan työntekijöitä yhdistää moni tekijä ammatista riippumatta. He ovat tottuneet täsmällisyyteen ja turvallisuuteen, niin työtavoissa kuin työympäristössäkin. Ilmailualan muuttuvissa tilanteissa kypsynyt hyvä tilannetaju ja uusiin tilanteisiin sopeutuminen sekä resilienssi ovat myös olleet hyviä valtteja työmarkkinoilla.
Uudenmaan ELY-keskuksen Finnairin EGR-projektia on viety koko ajan eteenpäin hyvässä yhteistyössä Finnairin kanssa ja kaikkien yhteistyökumppaneiden tavoitteena on ollut EGR-asiakkaiden mahdollisimman nopea ja sujuva siirtymä uusiin töihin tai koulutukseen. Finnair on edistänyt tavoitteen toteutumista muun muassa oman NEXT-nimellä kutsutun työllistymisen tuen kokonaisuuden kautta. EGR-projektin taustalla on vuonna 2007 perustetun Euroopan Globalisaatiorahaston (European Globalisation Fund) tuki irtisanotuille, jotka työskentelevät yrityksissä, jossa äkillinen ja yllättävä ulkopuolinen tilanne johtaa suuriin irtisanomisiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Suomessa on aiemmin ollut 10 EGR-projektia, joista muutama on kohdistunut samoihin yrityksiin (esim. Nokialle kolme kertaa). Kaksi kertaa tukea on myönnetty alakohtaisesti (esim. kaupan ala).
Ohjasin asiakkaita aktiivisesti MuutosKoulutuksiin, joiden tarkoitus on antaa perustiedot uudesta alasta.
Kun Finnairin EGR-projektia käynnistettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa, oma roolini oli TE-toimiston puolella asiantuntijana. Ohjasin asiakkaita aktiivisesti MuutosKoulutuksiin, joiden tarkoitus on antaa perustiedot uudesta alasta. MuutosKoulutuksiin osallistui 190 irtisanottua. MuutosKoulutusten järjestäjinä oli viisi oppilaitosta ja valmennusyritys. Lisäksi asiakkaita ohjattiin työnhakuvalmennuksiin ja työnhakuun. Lisäksi ilmailun asiakkaille oli hankittu erikseen osaamiskartoitusta ja käytössä olivat kaikki muut TE-toimiston palvelut kuten valmennukset, työvoimakoulutukset, palkkatuki ja starttiraha, joita TE-toimisto tarjoaa työnhakijoille.
Jäin pois projektista joulukuun lopussa 2021 siirryttyäni vakituiseen tehtävään Uudenmaan TE-toimistoon. Pääsin mukaan rekrytoimaan seuraavia EGR-asiantuntijoita, jotka ilokseni löytyivät EGR-projektin asiakkaista. Projektiin on panostettu myös resurssien näkökulmasta eli mahdollisuudet henkilökohtaiseen asiakaspalveluun ovat olleet koko ajan erinomaiset.
Minulla on ollut nyt mahdollisuus saada kolmas näkökulma EGR-projektiin, kun palasin projektiin Uudenmaan ELY-keskuksen puolelle projektisuunnittelijan tehtävään saattamaan projektin loppuun. Työnhakijoiden tilanne oli ajan myötä oleellisesti parantunut. Irtisanotuista n. 82 % on jo nyt löytänyt jonkun ratkaisun tilanteeseensa, useimmat joko uuden työn, opintojen tai eläköitymisen kautta. Erilaisiin palveluihin osallistuminen on ollut vilkasta. Minulla on mahdollisuus päästä näkemään, miten kaikki taustatoiminteet, koulutukset ja valmennukset hankittiin ja millä perusteilla. Päätehtäviini kuuluu projektin hallinnointi, raportointi ja projektin loppuun saattaminen. Hanke päättyy 30.12.2022 ja loppuseminaari järjestetään tammikuussa 2023. Oma työni jatkuu raportoinnin parissa kesäkuun 2023 loppuun asti.
Oli oletettavissa, että ilmailun tila kansainvälisessä yrityksessä olisi kohentunut, kun Covid-19 rajoitukset poistuivat maailmalta, mutta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seurannut Venäjän ylilentokielto olivat eräitä syitä siihen, että Finnairilla käynnistettiin lokakuussa 2022 uudet muutosneuvottelut. Finnairin ilmoitti tavoitteekseen nostaa yrityksen kannattavuus vuoden 2019 tasolle pienentämällä laivaston määrää ja vähentämällä alustavasti Suomesta 120 henkilöä ja muualta 80 henkilöä. Marraskuussa 2022 Finnair kertoi vähentävänsä n. 90 työpaikkaa Suomesta ja Suomen ulkopuolelta 57 työpaikkaa. Marraskuussa 2022 julkistettiin myös matkustamohenkilökunnan muutosneuvottelut.
Ilmailualalla käytetään referenssinä edelleen vuotta 2019, kun verrataan lentoliikenteen kehittymistä. Eurocontrolin grafiikka näyttää tilanteen, josta Suomen ilmailun tilanne näkyy konkreettisesti v. 2022 verrattuna edelliseen ns. normaaliin ilmailuvuoteen 2019.

Lähde: Eurocontrol
Uudenmaan ELY-keskus yhdessä Uudenmaan TE-toimiston kanssa tukee edelleen Finnairia ja etsii yhdessä Finnairin kanssa sopivia ratkaisuja henkilökunnan tukemiseen muutostilanteessa. Tilastoihin peilaten muutoksen kohdanneiden finnairilaisten tulevaisuus näyttää valoisalta.
Henkiset sinivalkoiset siivet kasvattaneena odotan nyt ilmailun kriisin väistymistä ja turvallisia lentomatkoja asiakkaan roolissa.
”Entisen Finnairilaisen ja nykyisen ELY-keskuksen virkamiehen sydän sykkii yhä ilmailulle ja matkustamiselle.”

Titta Suopajärvi
Kirjoittaja toimii Uudenmaan ELY-keskuksessa projektisuunnittelijana Finnairin EGR-projektissa.
Lähteet:
- https://www.eurocontrol.int/Economics/DailyTrafficVariation-States.html
- https://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=582&langId=fi&egfAppsId=195&furtherEgfApps=yes
- https://company.finnair.com/fi/media/kaikki-tiedotteet/tiedote?id=3590860
- https://company.finnair.com/fi/media/kaikki-tiedotteet/tiedote?id=4362207
- https://investors.finnair.com/~/media/Files/F/Finnair-IR/documents/fi/reports-and-presentation/2021/tilinpaatostiedote-2020.pdf
- https://company.finnair.com/fi/media/kaikki-tiedotteet/tiedote?id=4404285
- https://www.hs.fi/talous/art-2000009053241.html
- https://www.icao.int/sustainability/pages/facts-figures_worldeconomydata.aspx
- https://tem.fi/euroopan-globalisaatiorahasto
- https://toimistot.te-palvelut.fi/web/egr/etusivu
- https://www.vtv.fi/app/uploads/2021/06/VTV-Tarkastus-10-2021-Huoltovarmuus-ja-sen-turvaaminen-covid-19-pandemian-aikana.pdf
- https://yle.fi/a/3-12043017/64-3-111045#:~:text=Suomessa%20v%C3%A4hentyisi%20120%20ty%C3%B6paikkaa.,muita%20t%C3%A4ysin%20operatiivisissa%20teht%C3%A4viss%C3%A4%20toimivia.
Lyhenteet:
Uudenmaan ELY-keskus (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus)
Uudenmaan TE-toimisto (Uudenmaan TE-palvelut, työ- ja elinkeinotoimisto)