Inframallin tilaaja vaatimus- ja käsiteviidakossa

Inframallinnus on kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Työmaalla koneohjausmallit ovat arkipäivää ja suunnittelussa malleja hyödynnetään mm. suunnitelman eri osien yhteensovituksessa. Detaljisuunnittelun lopputuotteena laadittavat toteutusmallit siirtyvät työmaalle tuotantoa varten ja tavoitetilanteessa paperimappien määrä vähenee oleellisesti. Taitorakennepuolella paperitonta suunnittelu- ja rakentamisprosessia on harjoiteltu ainakin palkitun Isoisänsillan toteutuksessa.

Mitä yhteistä on tanssilla ja talvikunnossapidolla?

Meistä lähes jokainen liikkuu joka päivä jonnekin – töihin, kouluun, kauppaan, harrastuksiin, ystäviä tapaamaan. Tavaroita ja raaka-aineita kulkee tieverkollamme isoja määriä joka päivä – ja varsinkin joka yö. Liikkumis- ja kuljetusolosuhteet tieverkollamme vaikuttavat suoraan todella monien ihmisten päivittäiseen elämään ja yritysten toimintaan. Oli keli mikä hyvänsä, tarpeet liikkua ja kuljettaa eivät juuri muutu.

Kauppatieteilijän havaintoja vieraalta maalta

Kesätyöhaku vuosimallia 2018 tuotti harjoittelupaikan Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Julkinen sektori ei ole kovin tavallinen kesätyövaihtoehto kauppatieteiden opiskelijoille, sillä Ekonomiliiton mukaan vain noin 10 % alan opiskelijoista työskenteli kesällä 2017 julkisella työnantajalla.

Pitääkö meidän luopua henkilöautoilusta?

Liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on linjattu EU:n asettamissa päästövähennystavoitteissa sekä kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Tavoite on kova ja edellyttää monia, järeitä keinoja toteutuakseen. Päästöjen radikaali vähentäminen tarkoittaa muutoksia meistä jokaisen liikkumiseen. Yksityisautoilu saattaa tulla kalliimmaksi ja hankalammaksi, jos pysäköintimahdollisuudet vähentyvät ja tiemaksuja aletaan periä, toisaalta käyttöön voidaan ottaa porkkanoita, jotka houkuttelevat esimerkiksi sähköautojen hankintaan.

Kaupunkibulevardit osana tulevaisuuden liikennejärjestelmää?

Liikenne ja liikkuminen ovat tällä hetkellä voimakkaassa murroksessa. Muutossuunnat ovat epäselviä. Tämä on tunnustettu myös Helsingin seudun suunnittelussa, jossa pitkällä tähtäimellä varaudutaan erilaisiin kehityskulkuihin vaihtoehtoisia skenaarioita rakentamalla. Meidän on suhtauduttava tulevaisuuteen avoimesti.

Tieverkon parantamisen tarpeiden ja mahdollisuuksien välillä valtava kuilu

Maaliskuun lopussa minulla tulee vuosi täyteen liikennevastuualueen johtajana. Siirryin tänne Uudenmaan ELY-keskukseen Liikennevirastosta. Hieman aiemmin kävin ELY-keskuksessa harjoittelemassa, reilun vuoden mittaisen tehtäväkierron ajan, ja miellyin työn konkreettisuuteen ja siihen, että työpöydällä olleet pienemmät ja isommat asiat olivat kaikki niin lähellä monen kansalaisen ja toimijan arkea. Toki suuri vaikutuksensa oli myös sillä, että viihdyin täällä työyhteisössä erinomaisesti.

Neljä vuosikymmentä tieinsinöörinä

Se oli toukokuu 1975, kun aloittelin virkamiesuraani Uudenmaan tie-ja vesirakennuspiirissä, tuolloin tosin kesätyöpaikassa työsopimussuhteisena teekkarina. ”Kesätyö” venähti sitten yli nelikymmenvuotiseksi.

Elämän ja kuoleman kysymyksiä

Liikenne- ja tieasioissa olisi lukematon määrä blogikirjoituksen arvoisia aiheita. Viime viikolla julkaistu maakuntalakiluonnos ja sen esitykset tulevista hallinnon rakenteista olisivat mitä ajankohtaisin teema. Oma vahvin asiantuntijuuden alueeni olisi talvikunnossapito, vaan sen aika on muulloin kuin keskikesän poutapilvien alla. Haluan tässä kirjoituksessani tarttua aiheeseen, joka tuntuu meidän kaikkien sydämissä – liikenneturvallisuuteen ja liikenneonnettomuuksiin.

Turvallisen liikenteen teemme me kaikki – yhdessä

ELY-keskusten yksi keskeinen tehtävä on toimialueensa elinvoimaisuudesta huolehtiminen, niin ihmisille kuin elinkeinoelämällekin. Yksi oleellinen tehtäväalue tässä on liikenteen päivittäisen toimivuuden turvaaminen.