Yli vuosi etätöissä – työn ja arjen strategiaa

Olin merkinnyt kalenteriini, että olen etäpäivällä seuraavat kaksi päivää. Elettiin maaliskuuta 2020. Sillä etäpäivämerkinnällä olen edelleen. Valoa on onneksi näkyvissä, koronavirusrokotteet etenevät hyvää vauhtia.

Muutoksen ja kiitoksen aika

Aloitin johtajana Uudenmaan ELY-keskuksessa huhtikuussa 2016. Edessä oli hurjasti uutta opittavaa ja tutustuttavaa. Uusia asioita, uusia ihmisiä niin yhteistyökumppaneissa kuin omassa henkilöstössä. Uutta oli myös vastuualueen johtajana toimiminen, sen kaikki puolet. Olo oli jännittynyt ja innostunut, hieman myös kauhistunut, kun uutta tuntui olevan niin valtavasti. Koin saaneeni unelmatyöni ja halusin olla luottamuksen arvoinen. Puolta ajatustakaan siitä, että joskus haluaisin vaihtaa unelmatyöni johonkin toiseen ja käsillä olisi väistämättä joskus myös viimeinen työpäivä, ei mielessä tietenkään ollut.

Työmarkkinoiden vastaanottavuus on ratkaisevaa maahanmuuttajien työllistymisen kannalta

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Kotona Suomessa -hanke teetti valtakunnallisen tutkimuksen työvoimapula-aloilla toimivien työnantajien kokemuksista kohtaanto-ongelmasta sekä niiden näkemyksistä maahanmuuttajien rekrytoimisesta sen ratkaisuna.

Uudenmaan ELY-keskuksen strategia 2020 – 2023

Uudenmaan ELY-keskuksen uusi strategia vastaa siihen kysymykseen, miten Uudenmaan ELY-keskus omalta osaltaan toteuttaa niitä tavoitteita, joita Suomen hallitusohjelmassa ja valtion aluehallinnon strategiassa asetetaan.

Leudon talven vaikutukset näkyvät tiestöllä

Poikkeuksellisen pitkään jatkuneet leudot kelit näkyvät Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä sekä päällystetyn tieverkon että sorateiden ongelmina. Päällysteet reikiintyvät sulavan ja jäätyvän veden sekä liikenteen yhteisvaikutuksesta. Vaurioiden paikkaaminen talviaikaan on hankalaa varsinkin vilkkaimmilla teillä, joilla samoja vaurioita ollaan paikattu pahimmillaan päivittäin. Vilkkaimmin liikennöidyllä kehä I:llä ollaan jouduttu kaivamaan esiin jopa asfaltinlevittimet ja jyrät talviteloiltaan. Vuorokausiliikenteen yltäessä jopa 100 000 ajoneuvoon vaurioituminen on nopeaa.

Palvelumuotoilulla asiakaslähtöisempiä työvoimakoulutuksia

Myös julkinen sektori on viime vuosina herännyt kehittämään palveluitaan asiakaslähtöisemmiksi palvelumuotoilua ja sen periaatteita monipuolisesti hyödyntäen. Kerromme tässä, miten sovelsimme palvelumuotoilua ja yhteiskehittämistä yrittäjäkoulutusten kehittämisessä.

Työllistä taidolla

Kerroin eräässä illanvietossa, että työskentelen Uudenmaan ELY-keskuksessa yrityspalveluiden parissa, ja sain provosoivan vastauksen: keskustelukumppanini mielestä julkisista varoista ei tulisi hankkia yritysten kehittämistä tukevia palveluita, sillä yrittäjät ovat oman onnensa seppiä. Väitän vastaan ja käytän esimerkkinä vastikään käynnistynyttä valtakunnallista Työllistä taidolla -hanketta.

Inframallin tilaaja vaatimus- ja käsiteviidakossa

Inframallinnus on kehittynyt voimakkaasti 2000-luvulla. Työmaalla koneohjausmallit ovat arkipäivää ja suunnittelussa malleja hyödynnetään mm. suunnitelman eri osien yhteensovituksessa. Detaljisuunnittelun lopputuotteena laadittavat toteutusmallit siirtyvät työmaalle tuotantoa varten ja tavoitetilanteessa paperimappien määrä vähenee oleellisesti. Taitorakennepuolella paperitonta suunnittelu- ja rakentamisprosessia on harjoiteltu ainakin palkitun Isoisänsillan toteutuksessa.

Mitä yhteistä on tanssilla ja talvikunnossapidolla?

Meistä lähes jokainen liikkuu joka päivä jonnekin – töihin, kouluun, kauppaan, harrastuksiin, ystäviä tapaamaan. Tavaroita ja raaka-aineita kulkee tieverkollamme isoja määriä joka päivä – ja varsinkin joka yö. Liikkumis- ja kuljetusolosuhteet tieverkollamme vaikuttavat suoraan todella monien ihmisten päivittäiseen elämään ja yritysten toimintaan. Oli keli mikä hyvänsä, tarpeet liikkua ja kuljettaa eivät juuri muutu.

Kauppatieteilijän havaintoja vieraalta maalta

Kesätyöhaku vuosimallia 2018 tuotti harjoittelupaikan Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueelta. Julkinen sektori ei ole kovin tavallinen kesätyövaihtoehto kauppatieteiden opiskelijoille, sillä Ekonomiliiton mukaan vain noin 10 % alan opiskelijoista työskenteli kesällä 2017 julkisella työnantajalla.